Luin netistä uudesta sisustusfilosofiasta nimeltä Wabi sabi. Alkuun, vasta otsikon luettuani, ensiajatukseni oli, että mitä ihmeen hömppää nyt on taas keksitty. Mutta jutun luettuani huomasin, että tämähän kuulostaa hyvältä ja itse asiassa minähän olen noudattanut tätä jo joiltakin osin.
Wabi sabi ei ole pelkkä sisustusfilosofia, vaan se voi olla myös elämäntapa. Wabi sabin ydin on estetiikka ilman turhuuksia. Tämäkin filosofia on syntyjään itämainen ja sen noudattaja luo kotiinsa rauhallisen ympäristön, joka on sekä mukava että viimeistelemätön. Tavoitteena on ympäröidä itsensä merkityksellisillä esineillä ja poistaa kaikki turha ja tarpeeton. Koti täytetään mm. hieman kulahtaneilla ja kauhtuneilla huonekaluilla, joissa saa näkyä ajan patina, kolhut ja eletty elämä. Koti on oma, rakas pesä, joka kertoo millaisia me olemme, mistä me pidämme.
Wabi sabin ajatuksia on poistaa kaikki turha pois kodista: harkitse omistamiesi esineiden tarpeellisuutta ja käytännöllisyyttä, vähemmän on enemmän. Tuo luonto kotiisi: käytä luonnonmateriaaleja, oksia ja kiviä sisustuksessa. Värit ovat luonnonvärejä: valkoinen, ruskea, musta, harmaa, sininen jne. eli harmonisia ja rauhoittavia värejä. Tiukkojen sääntöjen unohtaminen: löydä kauneutta epätäydellisistä asioista ja epäsymmetrisyydestä, virheet ovat ainutlaatuisia. Vanhat esineet säilyvät mukana elämässä, koska niistä pidetään huolta. Siisteys kielii kunnioituksesta. Anna ajalle aikaa: arvosta käytön ja kulumisen tuomaa lisäarvoa. Halkeamat ja naarmut kertovat ajan aiheuttamasta kulumisesta, rakkaan esineen käytöstä. Aika on armollinen esineille, mutta ei ihmisille. Suosi tuotteita, joissa näkyy ihmisen käden jälki. Ne ovat ihmisen tekemiä, ei massatuotteita.