Pikkumiehemme sai yöpöydälleen kivan herätyskellon. Yöpöydällä lisäksi kultaakin kalliimpi Nalle sekä synttärilahjaksi kummeilta saatu Robotit-kirja.
Olen aina ennen ajatellut, että en ikinä osta mummokukkaa eli hortensiaa itselleni. Yhdistän sen kukan valkohapsisiin eläkeläismummoihin (kaikella kunnioituksella heitä kohtaan), joilla on mielikuvani mukaan hortensia pitsiliinan päällä pienellä pöydällä. Mutta never say never... Tämä hortensia on minulle nyt ihme ja kummastus, joten pakkohan siitä oli ottaa kuva ja laittaa se tänne blogiini.
Pikkumiehemme sai yöpöydälleen kivan herätyskellon. Yöpöydällä lisäksi kultaakin kalliimpi Nalle sekä synttärilahjaksi kummeilta saatu Robotit-kirja.
Olen aina ennen ajatellut, että en ikinä osta mummokukkaa eli hortensiaa itselleni. Yhdistän sen kukan valkohapsisiin eläkeläismummoihin (kaikella kunnioituksella heitä kohtaan), joilla on mielikuvani mukaan hortensia pitsiliinan päällä pienellä pöydällä. Mutta never say never... Tämä hortensia on minulle nyt ihme ja kummastus, joten pakkohan siitä oli ottaa kuva ja laittaa se tänne blogiini.
3 kommenttia:
Hassua, minä olen aina ajatellut mummokukiksi pelargooneja, johtuu kait siitä, että omalla mummolla oli aina niitä :)
Minulle mummokukka olisi taas ehdottomasti saintpaulia, omalla mummollani oli niitä isot määrät. Itse en saa niitä koskaan kukkimaan toista kertaa.
Moikka
Nauran täällä ääneen... Minun joka kesän vakio on, että hankin itselleni pelargooneja pihalle ruukkuihin ja parvekkeelle niitä riippuvia. Valkoisia ja vaaleanpunaisia! Löytyy minulta myös yksi saint paulia (sain tuparilahjaksi)... Mummokukkakokoelmani on siis täydellinen! :)
Lähetä kommentti